walls of pompeii

I WAS FUCKED HERE / WALLS OF POMPEII

Kaiverruksia rakkaudesta

Ensimmäisellä Napolin matkallani joitakin vuosia sitten törmäsin Pompejin, tulivuorenpurkauksessa tuhoutuneen muinaisen kaupungin sivilisaation aikaisiin seinäkirjoituksiin. Nämä muinaiset – ajoittain herkän runolliset, aistilliset ja lempeät, toisinaan epäkunnioittavat ja pilkkaavat - graffitit rakkaudesta ja seksistä, seksuaalisuudesta, kiehtoivat minua, eivät ainoastaan ikänsä puolesta ja vanhan sivilisaation koodikielenä vaan myös suorasanaisuutensa ja avoimuutensa vuoksi.

Ikivanhojen seinien kautta saattoi lukea matkan halki inhimillisen kulttuurin ja ajan voiman, tutkia viestejä ja merkkejä ­– koodeja ja merkityksiä sille, kuinka tämä sivilisaatio jonka mentaliteetti on niin erilainen ja silti niin samanlainen kuin omamme, on löytänyt ja kokenut rakkauden.

Pompeijin seiniltä on löydetty lukuisia rakkauteen ja seksiin liittyviä kirjoituksia. Maalattuina, kaiverrettuina ja hiilellä raapustettuina. Tutkimalla näitä moninaisia seksuaalisuuden ja rakkauden ilmenemismuotoja ja ilmauksia, ihmisen perusolemukseen kuuluvia oikkuja ja impulsseja, onnistuu ehkä virvoittamaan merkityksen maailmasta, joka onnistui sulattamaan tunteet yhdeksi lihan kanssa. Maailmassa, jossa ei tarvittu henkisiä huntuja peittämään ihmisyyden eri vivahteita, niitä lukemattomia nyansseja jotka värittivät rakkauden ajatusta yhteiskunnassa, joka ei tunnustanut syyllisyyttä tai sukupuolikuria kuten nykyisinä aikoina. Sivilisaatio, jolle nykyihminen ei ehkä tunne muunlaista leimaa kuin seksuaalisesti vapautunut tai moraalisesti irstas.

NEA LINDGRÉN

Puellarum decus – Sum tua aere – Lucillia

Pride of the girls I’m yours for a copper

Hic ego bis futui – Fortunate animula dulcis perfututor - Lente impelle –

I fucked here Fortunatus you sweet soul, you megafucker Push in slowly

I WAS FUCKED HERE / WALLS OF POMPEII

Inscriptions of love

On my first trip to Naples a few years ago, I ran into the inscriptions on the walls of Pompeii, the ancient city destroyed by a volcanic eruption. These ancient – sometimes sensitively poetic, sensual and gentle, sometimes disrespectful and mocking – graffiti about love, sex and sexuality fascinated me, not only because of its age / as a code language of an ancient civilization but also because of its directness and openness.

On the ancient walls, one can read about the journey through human culture and the power of time and examine messages and signs – codes and meanings of how this civilization, whose mentality is so different, yet so similar to ours, has found and experienced love.

The walls of Pompeii contain numerous inscriptions about love and sex – painted, engraved and written in charcoal. By examining these various manifestations of sexuality and love, quirks and impulses that are part of the essence of human nature, it may be possible to revive the meaning of a world that managed to merge emotions into flesh, a world that did not need mental veils to cover the different nuances of humanity, the various nuances that colored the idea of love in society that did not recognize guilt or sexual norms, unlike today. It was a civilization that people of today could only categorize as sexually free or morally dissolute.

NEA LINDGREN

I WAS FUCKED HERE / WALLS OF POMPEII

Inskriptioner om kärlek

På min första resa till Neapel för ett antal år sedan stötte jag på vägginskriptioner i antikens Pompeji, staden som förstördes vid ett vulkanutbrott. Graffiti från en svunnen tid som handlar om kärlek och sex, om sexualitet – tidvis sensitivt poetisk, sensuell, mild, ibland respektlös och öppet hånfull – fascinerade mig, inte enbart på grund av dess ålder, som ett kodspråk till en forntida civilisation, utan på grund av dess direkthet och öppenhet.

På dessa urgamla väggar kan man läsa in en resa genom den mänskliga kulturen, genom tidens kraft, tolka meddelanden och tyda tecken – koder och betydelser för hur en civilisation vars mentalitet är så olik och ändå så lik vår egen funnit och upplevt kärleken.

På väggarna i Pompeji har man hittat många inskriptioner om sex och kärlek – målade, inristade, nedtecknade med kol. Genom att undersöka dessa kärlekens och sexualitetens mångahanda manifestationer och uttryck, alla de nycker och impulser som ingår i människans grundläggande väsen, kan man kanske väcka till liv betydelsen i den värld som lyckades förena köttet och känslorna till ett helt. En värld där inga mentala slöjor behövdes för att dölja det mänskligas olika skiftningar, de otaliga nyanser som färgade uppfattningen om kärlek i ett samhälle som inte kände och bekände någon skuld eller sexualdisciplin som vår tid. En civilisation där den moderna människan inte känner till någon annan stämpel än det sexuellt frigjorda eller det moraliskt lösaktiga och liderliga.

NEA LINDGREN

No one is a real man unless he’s loved a woman while still a boy